2018. āigasts Līvõ Kultūr sidām prațțõd portāl tulāb lǟb eņtš luggijizt jūr ūdstõd palgkõks. Sīe tīemiz um tigtõn Lețmō Kultūr ministrij. Portāls ka jeddõpēḑõn um lieudtõb laigā tieut iļ līvlizt, nänt kultūr, kīel ja istōrij. Portālõn um äb set ūž palg īd, bet um mõitiņtõd ka sīe eitõks ja sīesõ ātõ ka ūd jagūd.
Amā tǟdzi nēšti um LI Līvõd institūt jag, kust ātõ lieudtõbõd setmiņ līvõ kīel vaindõkst. Sīņõ võib lǟdõ leb siḑīm portāl iļīzpūolsõ. Sīest jagst ātõ lieudtõbõd setmiņd līvõ kīel tuņšlimizt, tämpi līvõkīel-ēstikīel-lețkīel sõnārōntõz, kus ātõ ka sõnād formõd ja tekstõd līvõ kīel korpusõst, līvõkēļizt kūožnimūd nimkēra, līvõkīelst täpīņtõd sõnād lețkīels ja munt vaidnõkst līvõ kīel oppimiz pierāst.
Tuoi tǟdzi jag um Vīļakub, kus ātõ īdskubs kērad, siḑīmõd ja video iļ līvõd.
Jõvvõ ūdstõd portāl kȭlbātimizt!
1831 – um sindõn Līvõ skūolmēstar, lūoltiji ja tulkiji Pētõr Prints. Kūolõn 1889. āigasts.
23/05
1996. āigast 23. maijs Lețmō Republik 6. Saeima mõitiņtõb pandõks „Iļ nim, līekõnim ja rov kēratõks vaidimiz”. Mõitõkst rõkāndõbõd iļ rov nim „lībietis (līvs)” ‘līvli‘.
26/05
1974. āigast 26. maijs um sindõn līvõ kīel tunšliji, Līvõ kultūr sidām ežmi jūodiji Valts Ernštreits.
30/05
1940. āigast 30. maijs um sindõn līvõd kuņštnikā Vilnis Blažēvics (kūolõn 1990. āigasts).
30/05
1920. āigast 30. maijs īrgõb ežmi Lauri Kettunen ja Oskar Loorits ekspedītsij līvõd jūs. Sǟl tieudmīed kuoŗŗõbõd līvõ kīel ja folklōr materiālidi.
Portāl sižāliz mūši kūožis kȭlbatõs um vīțõmõst portālõn livones.net
